| |
Kirjaudu nimimerkilläsi:
Linkkejä:
 Vaikuttajan tietopankki
- HARE
Valtioneuvoston hankerekisteri
- Finlex.fi
Lait ja asetukset
|
 |
Mielenterveys- ja päihdetyötä linjaamaan! - (123 viestiä)
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Mieli 2009 -työryhmän tekemään kansallisen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelman vuoden 2008 loppuun mennessä. Tarkoituksena on tehdä linjauksia mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiselle yhdessä. Siis ota kantaa ja kerro, millainen on sinun mielestäsi hyvä mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuus.
Lue lisää
Keskusteluun johdattavat kysymykset:
| 1. | Mielenterveys- ja päihdetyö - yhteistyötä vai yhdistymistä? Miten nyt erillään olevia mielenterveyspalveluja ja päihdehuollon erityispalveluja olisi hyvä muuttaa, jotta ne vastaisivat tulevaisuudessa paremmin mielenterveyshäiriöistä ja päihdeongelmista kärsivien ja heidän läheistensä tarpeisiin? |
| 2. | Mitä olisi hyvä järjestää lähi- ja peruspalveluina, mitä erityispalveluina? Entä miten avo- ja laitoshoitoa tulisi painottaa? Miten mielenterveys- ja päihdepalveluiden päivystys olisi hyvä järjestää? |
| 3. | Mikä mielenterveyden edistämisessä olisi keskeistä? Miten parhaiten ehkäistään mielenterveyden häiriöitä? Miten ehkäistään päihteiden käyttöä ja päihdehaittoja? |
|
|
|
|
Re:Sosiaaliset ongelmat
Nemo | 03.12.2007
|
Esititte melko synkän näkymän kuluneesta päihdepolitiikasta. Vapaus tai rajat ovat Teille yhdentekeviä yhteiskunnan taholta. Miksi sitten Jeppe juo, polttaa tai jopa piikittää? Ette mielestäni kovin kattavasti vastannut kysymykseen. En halua eritellä kyseenalaistuksianne yksitellen. Toivon kuitenkin, että näette valoa tunnelin päässä uusin, kestävin ja kansantaloudellisin ehdotuksin yksilöidymmin räätälöityinä. Jatkakaa sinänsä fiksua pohdintaannne tältä pohjalta! Muistakaa ihmisten erilaisuus! Ei ole useinkaan täysin samanlaisia päihteiden väärinkäyttäjiä varsinkaan lähtöjuuriltaan...Unohditte haukkua kolmannen sektorin toimet. Onko niissäkin korjaamisen varaa? Verotus-, poliisi-,terveydenhuolto- ja sosiaalitoimet purevat kuitenkin mielestäni Suomessa jo nykyisin tyydyttävästi päihderiippuvuuden ongelmakenttään. Suurin ongelma lienee ammattitaitoisten osaajien vähäinen valjastaminen "rahan puutteessa"...
Kun siis alkoholin ja tupakan verotusta jatkuvasti kiristetään tulevaisuudessa, tulot tulee pääsääntöisesti korvamerkitä tutkimus-,valistus- ja hoitotyöhön kielletytkin ja "verottomat"päihteet mukaan lukien eikä "maataloustukiin"...
Rauhallista Joulunodotusta!
|
|
|
|
|
Re:Sosiaaliset ongelmat
t.m.j.,71v.,rva.,rmki. | 04.12.2007
|
rattijuoppojen hoidoksi ehdotan mielisairaalahoitoa psykologin kera juttusille omin kustannuksin, näin lisääntyisi verotulot ja kun n.100 euroa tunti keskustelua, hoito maksaisi itsensä kun viikonkin ajan asioita purkaisi, näin olemme jo kesällä meilanneet Amulehdenkin keskustelusivulla, rattijuoppo on vaaraksi niin toisille kuin itselleenkin,sosionomi-sukulaiseni uhrina nelinkertaista rattijuoppoa suojeli Ky.porukka, enkä saanut ympäristössä hoitoon, vielä vankilareisunkin jälkeen se törttöili ja kuoli vanhana hesassa, uhrin tätinä asia sai mielet kuohuksiin ja pois tolalta, sosionomi vanhainkodin johtaja joutui vuodeksi sairaalahoitoon, kuntoutui hyvän raittiin kunnon vuoksi vielä silloin virkaansa hoitamaan
|
|
|
|
|
Re:Ei vastauksia
tyttö.. | 05.12.2007
|
olen täysin samaa mieltä kanssasi. puhetta kyllä riittää mutta tekoja ei.
missä on meidän normaaleiden,päihderiippuvaiste,mielenterveysongelmaisten ihmisarvo?
|
|
|
|
|
Huonoja kokemuksia, mutta myös hyviä
Kuntoutuja | 05.12.2007
|
Pääkaupunkiseudulla on varsinkin ongelma se, että psyykkisen hoitoon on vaikea päästä ja käyntikertoja on liian harvoin. Esimerkiksi Malmin nuorisopolilla oli loistava hoito ja ystävällisiä ihmisiä, mutta aikuispuolella tilanne on heikompi. Nuorten puolella pääsin kaksikin kertaa viikossa psykologille ja kerran kuussa lääkärille. Nyt pääsen kerran kuukaudessa tai harvemminkin sairaanhoitajalle ja pari kertaa vuodessa lääkäriä tapaamaan. Nuorten puoli olis HUSin alainen, aikuisten puoli kaupungin. Se selittää tämän eron palvelun tasossa. Lisäksi HUSissa oli se etu, että vaikka kotikuntani vaihtui, hoitava taho säilyi Malmilla kuten ennenkin. Aikuisten puolella, jos tulee muutto jostain syystä, niin hoitotahot vaihtuvat ja joutuu jonottamaan aina pitkät ajat uusiin hoitopaikkoihin, selittämään tilanteensa uudelleen ja luomaan uudestaan hoitosuhteen. Se on rasittavaa. Lisäksi tulisi olla suurempi vapaus vaihtaa hoitavaa sairaanhoitajaa, psykologia ja lääkäriä, jos henkilökemiat eivät pelaa, sillä silloin hoito ei onnistu.
Psykoterapian rahoitus tulisi turvata muutoin kuin KELAn kautta. Itselleni lupailtiin HUSin taholta, että KELA korvaa ryhmäterapian, mutta jonkin aikaa ryhmän pyörittyä sanottiinkin, että hoito ei ole oikea-aikaista, vaikka HUS oli sen nähnyt tarpeelliseksi. Jäin tyhjän päälle, tai olisin jäänyt, mutta maksoin omasta pussistani psykoterapian ja siitä jäänteenä iso opintolaina, ei ollut mitään turvaverkkoa, kun ei sosiaalitoimistokaan korvannut terapiaa. Kalliiksi tuli. KELA korvaa psykoterapiaa kaiken lisäksi vain vuoden-parin verran ja sen jälkeen ei terapiaa tipu ikinä KELAn laskuun. Kaupungilla taas on vain tietyt terapeutit, joiden kanssa on tehty Helsingin kaupungin Valtava-sopimus ja heille on jonoa aivan riittämiin.
|
|
|
|
|
linjaa asiasta
juna meni | 11.12.2007
|
Yleisesti mielenterveydestä:
Ensiksikin, on neurologisperäisiä mielenterveyden sairauksia, sekä sairauksia jotka ovat enemmänkin reagointia ympäristöön. Koko mielenterveyskäsitteistöä pitäisi tarkentaa erottaen siinä neurologia(aivosairaus) ja psykologia(reaktiivinen tilanne). Ilman käsitteiden selkeyttä koko asia on ympäripyöreätä keittoa.
Neurologiasia sairauksia hoidetaan tosiasiallisina sairauksina. Psykologisien reagointitilojen suhteen pitäisi paneutua niitten syntyyn, ja toimia tiloja aiheuttavien asioiden purkamiseen. Esim. on luonnollista reagoida köyhyyteen, osattomuuteen, yksinäisyyteen, turvattomuuteen jne. masennuksella, ahdistuksella jne. Psykologisen pahoinvoinnin ehkäisy on ennenkaikkea yhteiskuntapoliittinen kysymys.
Vastuullinen yhteiskuntapolitiikka on myös hyvää neurologisista aivosairauksista sosiologisesti seuraavan psykologisen pahoinvoinnin ennaltaehkäisyä.
|
|
|
|
|
Re:Sosiaaliset ongelmat
Entinen juoppo | 11.12.2007
|
Sosiaaliset ongelmat kun korjataan niin kaikki järjestyy
|
|
|
|
|
apua tarvitaan
wenla | 11.12.2007
|
Mielestäni asioiden lokeroiminen on pahasta. Tarvitaan erityososaamista, mutta esim. päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kietotutuvat tavalla tai toisella yhteen. Hoitokuvioissa olisi otettava huomioon koko perhe/lähipiiri ja katsottava ihmisen elämää kokonaisvaltaisesti.
Avo-ja laitospaikkojen hoitojen pituus on todella yksilöllistä, toivoisin, että tämä huomioitaisiin aina eikä etukäteen määriteltäisi liian lyhyitä hoitojaksoja.Toivoisin myös peruspalveluissa ihminen kohdattaisiin ilman ennakkoluuloja niin, että asioista olisi helpompi puhua ja ongelmiin voitaisiin ajoissa puuttua. Toivoisin kaikilta ammatikseen ihmisiä auttavilta rohkeutta kysyä asioita suoraan ja uskoa siihen, että yleensä apua tarvitseva osaa itse kertoa parhaiten, mikä häntä auttaisi.
|
|
|
|
|
Perusta kuntoon=Vähemmän ongelmia.
Eikka | 13.12.2007
|
Niin kauan kuin on ihmisiä on myös erilaisia ihmisiä, on heikkoja ja vahvoja. Yhteiskunnan pitäisi kantaa myös vastuu siitä että pulloon tarttumiseen ei pitäisi olla syytä tai muihin päihteisiin. Tarjota työtä ja siitä sellainen palkka että sillä voi elää, koulutusta, asunto jne. Normaalit perustarpeet siis, kun jokin noista puuttuu niin koko hommaa kaatuu.
Mutta asian toinenpää eli kun joku on jo juonut terveytensä niin itsehän se loppupelissä on aiheutettu. Miksi yhteiskunnan pitää sellaisen hoitoa kustantaa? Todisteet alkoholismille, muille päihteille kerätään vuosien varrella. Kun aika koittaa on näyttää mustaa valkoisella että sinä et hoitoa saa kun olet itsesi tarkoituksellisesti tuhonnut muuta kuin kustantamalla itse hoitokustannukset. Näin säästyisi suuria summia rahaa terveydenhuollossa.
Muuta asiaa, miksi psygiatrian osastoja tukikaan dementiapotilailla? Potilaiden tarkoituksen mukainen sijoittelu ontuu aika pahasti. Joissakin hoitoyksiköissä käy hoitojaksoilla samoja potilaita uudestaan ja uudestaan vaikka se yksi kuntoutus pitäisi olla se millä nostetaan jaloilleen takaisin. Sitten käy sellaisia joilla ei ole mitään tarvetta käydä fyysisesti ainakaan vaan sellaisen asian voisi toimittaa terveysasemilla. Paikkoja on vähän ja oikeasti kuntoutusta tarvitsevat jää pitkiin jonoihin. Kyse on sellaisista päiväkuntoutus paikoista.
|
|
|
|
|
Mielenterveyden mielivalta
Mikko Möttönen | 13.12.2007
|
Valitettavasti edelleenkään ei haluttaisi viranomaisten toimesta toteuttaa voimassaolevaa mielenterveyslakia vaan mielenterveydenparissa työskentelevät toteuttavat hoitojaan mielihalujensa mukaisesti. Uskoisin ainakin ammattilaisten puolesta kritiikin kohdistuvan hoidon edellytyksiin ja siihen, ettei hoitoja saa keksiä ja toteuttaa omapäisesti.
Julkisuudessa on puhuttu velvotteisesta avohoidosta ja ennaltaehkäisevästä hoidosta. Mikäli jokin tämänkaltainen laki toteteutuisi, niin se samalla myös oikeuttaisi mielenterveydenhoidon mielivallan. Sitä kun ei voida hyväksyä, että hoidot perustuisivat lainkin mukaan toridemokratiaan.
|
|
|
|
|
Re:Perusta kuntoon=Vähemmän ongelmia.
maukka | 13.12.2007
|
> -- Eikka kirjoitti 13.12.2007 04:31 --
> Niin kauan kuin on ihmisiä on myös erilaisia
> ihmisiä, on heikkoja ja vahvoja. Yhteiskunnan
> pitäisi kantaa myös vastuu siitä että pulloon
> tarttumiseen ei pitäisi olla syytä tai muihin
> päihteisiin. Tarjota työtä ja siitä sellainen
> palkka että sillä voi elää, koulutusta, asunto
> jne. Normaalit perustarpeet siis, kun jokin noista
> puuttuu niin koko hommaa kaatuu.
>
> Mutta asian
> toinenpää eli kun joku on jo juonut terveytensä
> niin itsehän se loppupelissä on aiheutettu. Miksi
> yhteiskunnan pitää sellaisen hoitoa kustantaa?
> Todisteet alkoholismille, muille päihteille
> kerätään vuosien varrella. Kun aika koittaa on
> näyttää mustaa valkoisella että sinä et hoitoa saa
> kun olet itsesi tarkoituksellisesti tuhonnut muuta
> kuin kustantamalla itse hoitokustannukset. Näin
> säästyisi suuria summia rahaa terveydenhuollossa.
> Muuta asiaa, miksi psygiatrian osastoja tukikaan
> dementiapotilailla? Potilaiden tarkoituksen
> mukainen sijoittelu ontuu aika pahasti. Joissakin
> hoitoyksiköissä käy hoitojaksoilla samoja
> potilaita uudestaan ja uudestaan vaikka se yksi
> kuntoutus pitäisi olla se millä nostetaan
> jaloilleen takaisin. Sitten käy sellaisia joilla
> ei ole mitään tarvetta käydä fyysisesti ainakaan
> vaan sellaisen asian voisi toimittaa
> terveysasemilla. Paikkoja on vähän ja oikeasti
> kuntoutusta tarvitsevat jää pitkiin jonoihin. Kyse
> on sellaisista päiväkuntoutus paikoista.
>
On se kyllä niinkin, että kun on juonut terveytensä ja mielenterveytensä sitä hoitoa ei tipu enään mistään. Täällä asunnottomuuden ja varattomuuden jälkimainingeissa ei tule asuntoa, ennenkun sinut on julistettu virheettömäksi yksilöksi, vuosien jälkeen. täällä asuntola kierteessä joutuu kohtaamaan äärimmäistä kohtelua ja eräässä tapauksessa jopa fyysistä koskemattomuuttakin on loukattu. Kun tässä varattomana ja järki kateissa miettii tulevaisuutta ja vaihtoehtoja seuraten vierestä jokapäiväisiä murhenäytelmiä ja juopumuksia, tulee mieleen luovuttaa otteensa elämästä ja kadota ainakin mielensä sokkeloihin ja jättää asunnot ja työt hakematta. Kun te vielä estätte laajemmin terveydenhoidon ja ajatte asuntolat ja juopot omille reviireilleen ja mielellään poissa silmistä ja mielellään keskenään selviämään, ettekä vaivaa päätänne meidän asioilla, meistä luusereista pääsee todella nopeasti.
Minä,kun kohtaan ihmisen, olenkin hullu ja juoppo, otan vastaan, kuuntelen ja autan jos mahdollista. Mulla onkin kavereita.
|
|
|
|
|
|
|
| | |