| |
Kirjaudu nimimerkilläsi:
Linkkejä:
Vaikuttajan tietopankki- HARE
Valtioneuvoston hankerekisteri
- Finlex.fi
Lait ja asetukset
|
 |
Ota kantaa kulttuurin tulevaisuuden linjauksiin! - (29 viestiä)
Opetusministeriö
Opetusministeriö on asettanut toimikunnan tekemään eduskunnalle selonteon kulttuurin tulevaisuudesta. Kulttuurin tulevaisuus -toimikunta tarkastelee mm. sitä, minkälaisten muutosten pyörteissä suomalainen kulttuuri ja taide ovat tällä hetkellä ja mitkä edellytykset julkishallinnolla on tulevaisuudessa tukea näitä aloja. Työssä otetaan mm. huomioon ympäristön ja talouden reunaehdot ja globaalin toimintaympäristön kompleksisuus. Toimikunta toivoo valmistelutyöhön mukaan kaikkia asiasta kiinnostuneita avoimien keskustelufoorumeiden kautta. Tällä foorumilla ideointiin ja näkökulmien esittämiseen on mahdollisuus 29. toukokuuta saakka. Kulttuuripoliittisiin keskusteluihin ja aiheen seuraamiseen on tilaisuus koko valmisteluvaiheen ajan toimikunnan verkkosivuilla.
Lue lisää
Keskusteluun johdattavat kysymykset:
| 1. | Mikä on sinulle tärkein kulttuurin muoto ja kulttuuripalvelu?
|
| 2. | Mitkä kulttuurin muodot kuuluvat hyvinvointiyhteiskunnan perusoikeuksiin? Toteutuuko kulttuurissa tasa-arvo? |
| 3. | Rajoittavatko tekijänoikeudet luovuutta? |
|
|
|
|
Ota kantaa kulttuurin tulevaisuuden linjauksiin!
Opetusministeriö |
|
|
|
|
|
|
Kielet elintärkeitä kulttuurien kivijalkoja
Kurt Linderoos | 09.04.2009
|
1. Kieli kulttuurin perustava on minulle oleellinen. Sen "virallisuus" samoin. Tärkein kulttuuripalvelu huomisessa tietoyhteiskunnassa olisi oman kielen käytön toimivuus menipä minne hyvänsä maailmassa. Jos ihminen tahtoo, hän jo nykyisellä tekniikalla ja selkeällä näkemyksellä pystyy siihen 10-15 vuodessa. Euroopan unionin olisi rohkeasti otettava tämä lähtökohdaksi oman rikkaan kulttuuristonsa kehittämiseksi ja yhteistyö-innovointivoiman edistämiseksi.
2. Ihmiskunnan kulttuuri on kuulemma suurin piirtein kaikkea mitä me teemme mutta apinat eivät. Tätä taustaa vasten hyvinvointiyhteiskunnan perusoikeuksiin (jotka aina ovat myös perusvelvollisuuksia ja perushaasteita) kuuluu kielen ilmaisutarkkuuden lisäksi oikeus pitää hyvää huolta muusta luomakunnasta, jonka herroiksi/herrattariksi olemme julistautuneet.
Nyt ei auta pyytää apua muilta kuin itseltämme - ja sen avun pystymme antamaan - yhdessä ja vain siten.
3. Tekijänoikeudet rajoittavat luovuutta. Luoja ei ole antanut meille tarpeeksi oikeuksia justeerataksemme luonnonlakeja. Suppeammin ottaen itse luomamme tekijänoikeudet rajoittavat "pahan" luovuutta, mikä on hyvä asia. Tekijänoikeuksien erikattavuus eri puolilla maailmaa rajoittaa valistuneimmin asian näkevien luovuutta ja jopa kahmii heidän luovuutensa tulokset tekijänoikeuksista vähät välittäville.
|
|
|
|
|
Taide ja tekijänoikeus kulttuurin kivijalkoja
Juha Okko | 15.04.2009
|
1. Visuaalinen taide ja kulttuuriympäristö monimuotoisuudessaan on tärkein kulttuurin ilmentymisen muoto. Taide uuden tiedon luojana ja elämysten tuottajana on välttämätön osa kulttuuria. Taide tuottaa uusia ilmaisun keinoja ja motiiveja, joita kulttuurin muilla alueilla hyödynnetään.
Maaseudulla kasvaneelle kulttuurin instituutioista kirjastolaitos on ollut keskeinen. Kirjasto arkistona ja taiteen löytämisen paikkana.
2. Oikeus taiteen saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä taiteen tekemisen vapaus ovat keskeisiä arvoja. Jälkimmäiseen liittyy tekijänoikeus: tekijän mahdollisuus valvoa ja tarvittaessa myydä työnsä tulos.
Kulttuurin saavutettavuudessa Suomi on suhteellisen tasa-arvoinen maa. Suuret etäisyydet ja pieni populaatio tuottavat omat ongelmansa. Mutta riippumatta asuinpaikasta tai tulotasosta kaikki taiteen muodot ovat jokaisen tavoitettavissa jossain muodossa.
Taiteen tekijöiden taloudellinen tasa-arvo suhteessa väestön valtaosaan ei toteudu. Kaikissa vapaan taiteen ammateissa tulotaso on alhainen.
3. Tekijänoikeuksista on tulossa luovuuden este jos työsuhdetekijänoikeusolettama tulee käyttöön. Laki vahvistaisi työnantajan tai työn teettäjän/ostajan mahdollisuutta muuttaa yksittäisen henkilön luova panos, jopa elämäntyö myytäväksi ja muunneltavaksi omaisuudeksi - ilman eri korvausta tai vaikutusmahdollisuutta tekijälle. Laki poistaisi lopullisesti tekijän keskeisen neuvotteluvaltin työnsä hinnoittelussa: tekijän oikeuden omaan työhönsä.
Tekijänoikeuksia arvostellessa ja arvottaessa tulee erottaa toisistaan taide, jossa luodaan uutta varioimalla ja lainaamalla jo tehtyä, kaupalliselta pohjalta tuotteistetusta krääsästä. Lainaaminen on parhaimmillaan originaalin kunnioittamista ja ajankohtaistamista. Krääsä on krääsää.
|
|
|
|
|
Kulttuuri ja "talouselämä"
ReinoR | 15.04.2009
|
Joitain vuosia sitten työryhmäni sai Helsingin kaupugilta apurahan selvitykseen "Kulttuuriyrittämisen merkitys työllistäjän" jossa ensiksi tietysti määrittelimme mitä kulttuuri on (=taiteen keskustoimikunnan jaottelu), mitä on yrittäminen ja lopuksi, mitä on työllistäminen (=yli 6 kk vuodessa, tulot yli minimipalkan). Tämän jälkeen selvitimme kaikkien 10 osa-alueen merkitystä - lopputuloksena että työllistymisen merkitys oli suuri ja ehdottomasti aliarvosteltu.
Kulttuuri ei ole vain "korkeakulttuuria" vaan esim taloudellisessa mielessä olennainen tekijä vaikkapa MATKAILUN vetotekijänä. Ja kuinka monta ihmistä popkonsertitkaan työllistävät, ooppera peräti 800.
Tulevaisuudessa tämä vaikutus ei suinkaan katoa, vaikka kysymys kansallisesta kulttuurista onkin - ja tulee kaikkialla olemaan - "vaikea", kun kansallista pidetään Suomessa vain tuohikulttuurina (hyvässä ja pahassa) ja uskotaan, että nimenomaan sitä pitää suosia. Suomalaisten kapellismestareitten menestys johtuu siitä, että he osaavat johtaa muutakin kuin Sibeliusta, mutta sitten he voivat ja saavat esitellä kuuntelijoilleen MYÖS suomalaisia sävellyksiä.
SIIS -mielestäni kysymysten asettelun edustaa vanhakansaista ja aikansa elänyttä ajattelua. Tehkääpä uudet kysymykset!
Terveisin, Reino Routamo
|
|
|
|
|
Kulttuuripalvelut luovat sosiaalista pääomaa
Osmo Pekonen | 17.04.2009
|
1. Kaikki puhuvat nykyisin yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta pääomasta. Samaan aikaan lakkautetaan maaseudulla lähikouluja ja kaupungeissa lähikirjastoja. Huomaako joku ristiriidan? Koulun ja kirjaston pitää sijaita
lähellä ihmisiä kuten "kirkon keskellä kylää" ja olla laadultaan käyttäjäyhteisönsä ylpeyden aihe ja yhteisöllisyyden luoja.
2. Koulut ja kirjastot ovat Pohjoismaissa perinteisesti olleet korkealla tasolla. Niiden laadun ja tavoitettavuuden pitää kuulua hyvinvointivaltion kansalaisten kulttuurillisiin perusoikeuksiin. Mitä tulee tasa-arvoon, sopisi enemmän ajatella myös alueellista tasa-arvoa: maaseutu vs. kaupunki, lähiöt vs. keskusta.
3. "Rajoittavatko tekijänoikeudet luovuutta?". - Kukahan teknokraatti tällaisen johdattelevan kysymyksen on keksinyt ja missä tarkoituksessa?
Eikös tekijänoikeuksien tarkoitus ole ollut päinvastoin suojella luovuutta ja sen hedelmiä?
Onko jokin kamala Lex Google taas valmisteilla?
|
|
|
|
|
poikkeuksellisen outo kysymys
heikki jokinen | 17.04.2009
|
kyselyn kolmoskysymys oli niin poikkeuksellisen outo, että luulin lukeneeni väärin. en puutu sen johdattelevuuteen, se on pikkunäppäryyttä jota ei kannattane ottaa vakavasti.
mutta: rajoittavatko tekijänoikeudet luovuutta? eivät, asia on täsmälleen päinvastoin. tekijänoikeudet sallivat jatkuvan luomisen antaessaan tekijälle mahdollisuuden elää omilla ansioillaan.
oma ammattini on tekijänoikeuden myynti, muuta ammattia minulla ei ole vuosikymmeniin ollut. täsmennän vielä: myyn omien teosteni tekijänoikeutta, elantoni ei kerry muiden luoman työn myymisestä.
ilman tekijänoikeussuojaa ammattini ei olisi mahdollinen, kaikki tekemäni olisi vapaata riistaa mille tahansa mediayhtiölle. tällöin minä ja tuhannet kaltaiseni omaa luovaa työtään myyvät ihmiset joutuisivat etsimään muuta työtä ja uuden luominen jäisi vapaa-ajan harrastukseksi.
mitään luovaa työtä ei synny ilman sitä tekevää ihmistä. tekijänoikeuksien jatkojalostus, kierrätys, uudelleenmyynti ja paketointi on oma ammattinsa, mutta se ei luo mitään uutta. siinä kierrätetään jo kerran luotua. ja sen alkuperäisen teoksen on aina luonut ihminen tai ihmiset yhdessä - ei yksikään välittäjäyhtiö.
|
|
|
|
|
Re:Taide ja tekijänoikeus kulttuurin kivijalkoja
T M Järvelä, RMKI. 73v | 17.04.2009
|
Kirjasto,Dokumentit,Kielet tärkeät,krääsä pois
> -- Juha Okko kirjoitti 15.4.2009 15:36 --
> 1. Visuaalinen taide ja kulttuuriympäristö
> monimuotoisuudessaan on tärkein kulttuurin
> ilmentymisen muoto. Taide uuden tiedon luojana ja
> elämysten tuottajana on välttämätön osa
> kulttuuria. Taide tuottaa uusia ilmaisun keinoja
> ja motiiveja, joita kulttuurin muilla alueilla
> hyödynnetään.
>
> Maaseudulla kasvaneelle
> kulttuurin instituutioista kirjastolaitos on ollut
> keskeinen. Kirjasto arkistona ja taiteen
> löytämisen paikkana.
>
> 2. Oikeus taiteen
> saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä taiteen
> tekemisen vapaus ovat keskeisiä arvoja.
> Jälkimmäiseen liittyy tekijänoikeus: tekijän
> mahdollisuus valvoa ja tarvittaessa myydä työnsä
> tulos.
>
> Kulttuurin saavutettavuudessa Suomi on
> suhteellisen tasa-arvoinen maa. Suuret etäisyydet
> ja pieni populaatio tuottavat omat ongelmansa.
> Mutta riippumatta asuinpaikasta tai tulotasosta
> kaikki taiteen muodot ovat jokaisen
> tavoitettavissa jossain muodossa.
>
> Taiteen
> tekijöiden taloudellinen tasa-arvo suhteessa
> väestön valtaosaan ei toteudu. Kaikissa vapaan
> taiteen ammateissa tulotaso on alhainen.
>
> 3.
> Tekijänoikeuksista on tulossa luovuuden este jos
> työsuhdetekijänoikeusolettama tulee käyttöön. Laki
> vahvistaisi työnantajan tai työn
> teettäjän/ostajan mahdollisuutta muuttaa
> yksittäisen henkilön luova panos, jopa elämäntyö
> myytäväksi ja muunneltavaksi omaisuudeksi - ilman
> eri korvausta tai vaikutusmahdollisuutta
> tekijälle. Laki poistaisi lopullisesti tekijän
> keskeisen neuvotteluvaltin työnsä hinnoittelussa:
> tekijän oikeuden omaan työhönsä.
> Tekijänoikeuksia arvostellessa ja arvottaessa
> tulee erottaa toisistaan taide, jossa luodaan
> uutta varioimalla ja lainaamalla jo tehtyä,
> kaupalliselta pohjalta tuotteistetusta krääsästä.
> Lainaaminen on parhaimmillaan originaalin
> kunnioittamista ja ajankohtaistamista. Krääsä on
> krääsää.
>
|
|
|
|
|
Re:Taide ja tekijänoikeus kulttuurin kivijalkoja
T M Järvelä, RMKI. 73v | 17.04.2009
|
Turha krääsä pois niin kirjoitus kuin piirrospuoleltakin, mutta osallistuvat dokumentit niin filmi- kuin kirjapuolella,kirjastot autoinkin tuovat palvelut kauempaakin,ovat kielitaitoisille oiva apu yhteiskunnassa,joten kielet kanssakäymisessä rakentavat siltaa erirotuistenkin kesken,itse olen saanut
kiitosta ja kannustusta jopa dopelistinkin saaneelta presidentiltä dokumenttikoosteiltani mm.,sävellykset,musiikki yleensä rauhaa rakastaviksi esityksiksi,mekkala pois,muuten tulee mielipuolisia korvakuulovikaisiakin mm.,nuoriso ja nuoret paritkin kulttuurisetelein säästävin keinoinkin oppimaan elämää,myös kotielämää toisiaan kunnioittaen aktiivisena jäseninä.
|
|
|
|
|
Taidekasvatuksen puolesta
Sofia C | 23.04.2009
|
Musiikki (varsinkin ns. taidemusiikki!), kirjallisuus, kuvataide, tanssi ja teatteri ovat kaikki elintärkeitä asioita, joiden tulee olla kaikkien saatavilla ja joita kaikkien tulee voida itsekin harjoittaa, jos siihen tuntee kiinnostusta. Taidekasvatusta ja omaa, elävää suhdetta taiteeseen tarvitsevat sekä lapset, nuoret että aikuiset.
|
|
|
|
|
Re:Taidekasvatuksen puolesta
metsuri | 23.04.2009
|
Itse pidän tärkeinä kulttuurin muotoina teatteria ja elokuvia.
Kotimaisia ja ulkomaisia elokuvia seuraan mielenkiinnolla. Samoin musiikki on minulle tärkeää ja myös kuvataiteilla on merkitystä minulle.
Näitä kaikkia teatterimuotoja tarvitaan. Ne ovat tärkeitä henkireikiä monille ihmisille ja myös minulle.
|
|
|
|
|
Re:poikkeuksellisen outo kysymys
Soili Henriksson | 23.04.2009
|
Siltä tuntui minustakin 3 kohta ja tekijänoikeudet eivät rajoita luovuutta, vaan tekevät mahdolliseksi harjoittaa jatkossakin, kun ei voi toinen viedä, käsittääkseni.
Kirjaston palvelut ovat mielestäni tärkeät, koska työttömällä ei ole paljon muuhun varaa, eikä voimia lähteä moneen rientoon mukaan usein.
Voisi tukea enemmänkin, kunhan tulot olisivat kaikilla vähintään köyhyysrajan tasolla (1300,00€/kk/1 hlö)ja varmasti nostaisi lamasta, ym:sta haitoista, mitä aiheuttaa sairauksien kautta.
|
|
|
|
|
|
|
| | |
